Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
24.10.14 klo 15:40
Enfant Terrible  |  Foorumi  |  Teehuone  |  Leikkikehä  |  Aihe: Yliluonnolliset asiat
Sivuja: [1] 2 3
Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Yliluonnolliset asiat  (Luettu 14738 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Shinkuu

Poissa

Viestejä: 260


ヾ(@°▽°@)ノ


« : 09.04.08 klo 22:20 »

Otsikon mukaan juttua yliluonnollisista asioista, kuten kummittelusta. Perustin ketjun pohdittuani sisälläni päässäni kummittelua ja kantaani siihen, uskonko vai en.

Ennen en uskonut, mutta sen jälkeen, mitä kuulen vanhassa omakotitalossamme ja mitä äitini on kuullut ja nähnyt, on minun pakko alkaa uskoa!
Itse kuulen joskus yöllä vierestäni aivan hemmetin moista rytinää, aivan kuin metallinen keittiöjakkara kaatuisi laminaatti lattialle. En ikinä pahemmin mieti juuri tuolloin, mikä ihme se oli. Väsymystä kai... :E
Äitini taasen on kuullut yöllä meteliä hänkin. Paljon kovempaa vain! Kuulemma, aivan kuin polkupyöriä heiteltäisiin rappusia alas. Äitini kuulee, kuinka joskus öisin joku kävelee yläkerrassa.
Ja mitä täällä on nähty? No, siskoni on nähnyt aaveen, puoliunessa kylläkin, joten eipä pahemmin tuolloin tajunnut näkemäänsä. Lisäksi tapeltuaan äidin kanssa hän näki kuulemma jotain niin kamalaa, ettei kerro sitä meille, ettemme pelästy tai jotain... Iso ihminen, mutta nukkui tuon jälkeen pitkään valot päällä.
Lisäksi talossa liikkuu kamalasti epämääräisiä varjoja! D:

Itse en ole nähnyt mitään, enkä noita henkiä muuten pelkääkään, mutta en todellakaan haluakaan nähdä mitään! Minä todellisesti sekoan, jos joudun kohtaamaan asian, jota ei ole olemassa!

Josta mieleeni tulikin viimeviikkoinen reissu kavereiden kanssa autioon taloon keskellä korpea. Ystäväni ja minun perheet asuivat yhdessä yhden kesän siellä, noin 10 vuotta sitten ja siitä lähtien talo on ollut autio. Lähdimme sinne muistelemaan lapsuutta. Ikävä kyllä, käveleminen otti aikaa ja olimme perillä vasta puoli kymmeneltä illalla! No, mikäs siinä. Rikotusta takaovesta sisälle pimeäänkeittiöön, jossa oli paikat pistetty pirstaleiksi. Kenelläkään ei ollut taskulamppua mukana, joten kännykän taustavalot toimivat hyvinä valon lähteinä. No, ystäväni löysi vanhan piirustus vihkonsa. :) Emme nähneet mitään talossa, mutta kotiin palattuamme, ilmoitimme äidille, missä olimme olleet.
"Ihan oikeastiko te kävitte siellä!?"
"joojoo"
"Ette olisi menneet jos olisitte tienneet mitä siel on nähty!"

No, syystä, joka ei sovi terribleläsiten korville, oli siellä ladossa muuan pariskunta ja toinen oli lähtenyt pihalle tupakalle. Palattuaan ko. aution talon latoon takaisin:
"Haha. Se äijä katteli mua tuolta kuistin ikkunasta! xD"
"..mikä äijä?"
"No se omistaja!"
"Se on kuollut, ei siel asu ketään. Noi ovetkin on laudoitettu kiinni!"

Haha. Ja sinne keittöön on kuulemma aikoinaan ammuttu joku nainen. Halleluja! Minä hiippailin siellä pimeässä!

No, mutta! Kertokaa omia kokemuksia ja kantojanne kummitteluun ja muuhun sellaiseen.
tallennettu

Surku

Poissa

Viestejä: 43



« Vastaus #1 : 10.04.08 klo 00:10 »

Itse olen ollut hyvinkin kiinnostunut kaikesta yliluonnollisesta, enää se ei ole niin suurta enkä jaksa kummemmin enää kasvattaa tietämystäni jollei jostain putkahda vahingossa esille jotain mielenkiintoista, joka yllyttää laajentamaan tietämystä. Kiinnostukseni ei myöskään yllä ufojen tai muuhun avaruuteen liittyvään yliluonnollisuuden piiriin.

En oikeastaan tiedä mitä nykyään ajattelen yliluonnollisuuksista ja hengista ja sen semmoisista, toisaalta olen aiemminkin uskonut niihin niin miksen enää? Kai sitä asioita pengottuaan on törmännyt ilmiöön, joka kertoo ihmismielen vahvuudesta ja sen vaikutuksesta. Ihmismieli on varsin monimutkainen kapistus josta voi löytää vaikka minkälaisia voimia jos niitä etsii, mutta toisaalta tämä johtaa useimmissa tapauksissa jopa hulluuteen. Ihmismielen vaikutusta yliluonnollisiin ilmiöihin kuvastaa se, että asioihin pitää yleensä uskoa ennen kuin ne toimivat.

Itselläni yliluonnollisia kokemuksia on esimerkiksi spiritismistä, sitä kun piti joskus pentuna kokeilla. En tosin ymmärrä kuinka se loppujen lopuksi pystyi toimimaan jollei oikeasti mitään yliluonnollista ole, koska niin minä kuin kaverinikaan ei uskonut liiemmin pelin toimimiseen. Lisäksi olen 100% varma ettei kaverini lasia liikuttanut, koska hän oli vieläkin enemmän peloissaan tapahtumien jälkeen kuin minä ja pitkään eteenkin päin. Ja koska myöskään minä en lasia liikuttanut niin kukapa sitten..

Entisessä talossamme tapahtui myös kaikenlaista outoa, kuten peltipurkit saattoivat lennellä omia aikojaan, elektroniikkalaitteet mennä pois ja päälle itsestään, outoja ääniä saattoi kuulua sun muuta outoa. Kerran myös näin jonkun utuisen hahmon huoneeni ovella, mutta se voi toisaalta olla myös unisen mielikuvitukseni tuotetta.

tallennettu

Ava

Poissa

Viestejä: 114



« Vastaus #2 : 12.04.08 klo 18:03 »

Minä olen aina ollut kiinnostunut kaikenlaisista yliluonnollisista ilmiöistä.
Etenkin ufoista (tosin ne nyt eivät kai ole kamalan yliluonnollisia kuitenkaan).
Ja poltergeist-ilmiöistä. Itse en ole tosin päässyt mitään näkemään enkä kokemaan.
Mutta hienoahan sellainen olisi, tosin jos oikean aaveen näkisin niin varmasti nukkuisin valot päällä loppuikäni, sen verran säikky olen.

kainoliero-edit: korjasin virheet.
« Viimeksi muokattu: 12.04.08 klo 18:15 kirjoittanut kainoliero » tallennettu

Carpe diem!
Banaanikarkki

Poissa

Viestejä: 47


<3


« Vastaus #3 : 12.04.08 klo 19:58 »

Olen hulluna näihin paranormaaleihin juttuihin ja muuhun huuhaaseen. Tankkaan niistöä tietoa aina kirjastoista hankituista kirjoista sekä netistä. En ole kokenut muistaakseni mitään yliluonnollista, vaikka välillä on selkäpiitä karmiva tunne, etten ole yksin huoneessani. Tunne tulee tosin enimmikseen iltaisin, kun olen silloin niin väsynyt että kaikki on vähän sekavaa. Spiritismiä olen kokeillut monesti, mutta yksin, ja olen aika varma että vain ekalla kerralla toimi, koska muilla kerroilla minä tyrkin lasia eteenpäin ihan tahallani. Kerran olin kaverin kanssa, mutta se oli niin kauhuissaan siitä että oltiin ihan päivänvalossa ja silloinkin taisin minä vähän avittaa sitä lasia...

Luin eräästä kirjasta, että aaveet saattavat olla kuolleiden ihmisten maanpäälle jääneitä unia, mitkä sitten elävät ihmiset näkevät aaveina. Jännää ^__^

Tahtoisin joskus viettää yön "aavetalossa". Jossain, missä olisi vaikka tapettu joku tai vastaavaa jokus tuhat vuotta sitten :D
tallennettu
Noke

Poissa

Viestejä: 145



« Vastaus #4 : 12.04.08 klo 20:45 »

Pakkohan minunkin on tänne kirjoittaa, kun olen suhteellisen paljon kaikkea yliluonnollista kokenut elämässäni (enkä nyt tarkoita vain koulunruokaa). Minulla on suvussani muitakin henkilöitä, jotka ovat outoja asioita kokeneet, eikä minulla ole vaikeuksia uskoa yliluonnollisten asioiden olemassaoloa. Miksi kaikki pitäisi voida tieteellisesti todistaa ja selittää? Eihän ihminen tiennyt vielä esim. 50 vuottakaan sitten kaikkea maailmasta ja luonnosta, miksi tilanne olisi nytkään toisin? Suuri osa oudoista tapahtumista voidaan selittää harhoiksi/hallusinaatioiksi/sattumiksi, mutta kaikkea ei voida pistää näiden syiksi.

Selkeimpiä merkkejä jonkun määrittelemättömän yliluonnollisen suhteen olen kokenut joskus yläasteen lopulla kun kokeilimme kavereiden kanssa spiritismiä (olin silloin aika gootti, joten pystyimme ottamaan tilanteen vakavasti ja uskoimme siihen, siksipä se varmaan toimikin). Olimme siis leirikoulussa vaeltamassa eräässä kansallispuistossa ja majoituimme siksi yöksi erääseen vanhaan hirsimörskään. Siellä oli aika pimeää ja karmivaakin. Lukittauduimme sitten muutaman kaverini kanssa yhteen kynttilällä valaistuun huoneeseen. Käytimme lasin sijaan yhden pojan sormusta (sormus ei ole niin painava, niin se liikkuu helpommin kuin lasi). Aluksi emme olleet varmoja toimiko homma, vai liikkuiko sormus jonkun työntämänä. Keksin sitten, että kaverini kysyvät siltä henkihemmolta koirani syntymäkuukautta, jota he eivät todellakaan tienneet. Sillä kerralla en itse koskenut sormukseen. Vain minä tiesin vastauksen, mutta kuinka ollakkaan, sormus lähti liikkumaan kirjainlaudalla aivan oikeaan suuntaan. Kaikkia pelotti niin emme sitten jatkaneet, mutta kummallisuuksia seurasi siitä vielä muutaman päivän ajan aivan kuin joinain jälkimaininkeina tapahtumasta. Esimerkiksi seuraavana päivänä tuo kyseinen sormus putosi lampeen ja katosi sinne. Kotiin palattuani muistan, että sängyssäni ennen aivan ehjä lakana oli täysin riekaleina nukuttuani siinä yhden yön. Lisäksi kaverini väitti vielä nähneensä kotonaan jotain outoja savupilviä. Saattoi olla sattumaa ja vainoharhaisuutta kaikki tämä, mutta hieman pelottavaa silti.

Sitten toinen yliluonnollinen asia, jota sain kokea muutama vuosi sitten useastikin ja yhä vieläkin satunnaisesti. Näen toisinaan unia joissa olevia asioita tapahtuu sitten todellisuudessakin. Näen yleensä pitkiä unia ja muistan ne hyvin sillä kerron niistä kavereilleni. Usein kun olen varma, että olen nähnyt jostain unta, se tapahtuukin oikeasti. Nuo asiat ovat yleensä kyllä jotain aivan merkityksettömiä, enkä voi tietää varmasti, että jos olen nähnyt unta kirahvista takapihalla,niin  se sitten todella tapahtuisi.
Enneunia on ollut lukematon määrä, esimerkiksi näin kerran unta, että keräilin maasta useita kolikoita, ja samassa unessa eräs luokallani ollut poika jäi suuren kiven alle. Seuraavana päivänä sitten tuo poika oli kipeänä eikä ollut koulussa ( en voinnut mitenkään tietää, sillä se oli ensimmäinen koulupäivä kesäloman jälkeen) ja myöhemmin samana päivänä löysin maasta euron kolikon. Yleensä unessa näkemäni asia, johon törmään sitten oikeassa maailmassakin on jokin esine, joka ei ole minulle kovin arkipäiväinen. En osaa yhtään sanoa miten tämä selittyy, mutta tiedän, etten kuvittele tai luule mitään.
tallennettu

Shinkuu

Poissa

Viestejä: 260


ヾ(@°▽°@)ノ


« Vastaus #5 : 12.04.08 klo 20:56 »

Uuu. Taas uusi! Siskolleni on luultavasti tullut jonkinlainen tapa käydä öisin vessassa... Viimeyönä hän oli kuulemma kuullut vessareissullaan keittiöstä astioiden kilinää ja kaappin oven kolahduksen. Vessaan pitää kulkea keittiön läpi, eikä keittiössä ollut ketään.

Oikeasti minulla ei ole mitään näitä henkiä vastaan mutta brhpbhhhsd, jos on pakko kolistella öisin! D:

Itse en ole ikinä spiritismiä kokeillut, enkä oikeastaan ole koskaan ollut kiinnostunutkaan.
Noke, eikö spiritismi-istunnon jälkeen kuuluisi rikkoa se lasi, jottei henget jää vainoamaan? Tälläsitä muistaisin lukeneeni. En sitten tiedä, miten sormuksen tapauksessa olisi pitänyt menetellä.
tallennettu

Noke

Poissa

Viestejä: 145



« Vastaus #6 : 12.04.08 klo 21:06 »

Noke, eikö spiritismi-istunnon jälkeen kuuluisi rikkoa se lasi, jottei henget jää vainoamaan? Tälläsitä muistaisin lukeneeni. En sitten tiedä, miten sormuksen tapauksessa olisi pitänyt menetellä.

No sormushan päätyi lammen pohjaan vaikkakin vahingossa, mutta kovasti siltä vaikutti, että henget tosiaan jäivät vainoamaan :D En kyllä tiedä noista sormuksista, ehkä se olisi pitänyt viedä Mordoriin :D
tallennettu

sonie

Poissa

Viestejä: 85



« Vastaus #7 : 20.04.08 klo 17:45 »

En oikein tiedä, että pitäisikö uskoa kummituksiin ja kaiken maailman haamuihin. Yliluonnollisia juttuja minulle ei ole monia sattunut, mutta...
Vaikka talomme ei ole mikään satavuotias, täällä tapahtuu joskus outoja.
Viimeksi eilen, kun koirani aloitti (yöllä) kauhean haukkukonsertin tyhjästä ja sai itse, ihan yksin, lukossa olleen oven auki.

 Viime viikolla tullessani koulusta kaappini oli oli auki ja kolme hengarissa roikkunutta paitaa olivat lattialla melko siististi ja hengarit olivat niissä vielä kiinni.
Myös vuosi sitten aprillipäivää edeltävänä yönä näin oudon hahmon. Sedälläni oli edellisenä päivänä revennyt aortta, joten hänet oli hätäleikattu. Heräsin yöllä vaikka oli ihan hiljaista (eli en herännyt mihinkään ääneen tms). Katsoin tietokonetuolilleni, ja näin siinä istuvan mustan hahmon. Menin äitini ja isäni luo, ja 5 minuutin päästä setäni vaimo soitti että setäni oli kuollut.

Myös isäni kuoli 3 kk sitten. Yhtenä iltana vähän aikaa sitten olin menossa nukkumaan. Mietin sitä, kun isäni aina silitti hiuksiani kun oli pieni. Noin puolen minuutin päästä siitä kun oli laittanut valot pois, tuntui kuin hiuksiani olisi silitetty ja ne tippuivat otsalle. N. 10 sekunnin päästä eteisessä paukahti niin kuin joku olisi astunut lattialle.

Joskus olen ihan varma, että mitään yliluonnollista ei voi olla olemassa. Mutta se se on kummaa, kun koneella istuessa tuntuu kuin joku tuijottaisi...
tallennettu
Madenna

Poissa

Viestejä: 19



« Vastaus #8 : 25.04.08 klo 13:48 »

Minäkään en oikein tiedä, uskonko mihinkään yliluonnolliseen. Joskus uskon, joskus en, se vähän vaihtelee. Toisaalta kuitenkin toivoisin, että tässä tylsässä, tavallisessa maailmassa olisi jotain vähän jännittävämpääkin. Se olisi hienoa.

Minullekin on sattunut kaikenlaista kummallista. Aluksikin, talomme alakerrasta kuuluu jatkuvasti kaikenlaisia kolahduksia, enkä tiedä mistä ne johtuvat. Tuo ei nyt ole mikään ihme juttu, mutta on minulle muutakin sattunut.

Pari päivää sitten, aamulla herätessäni, huoneessani oli valot päällä. Kyselin vanhemmiltani, olivatko he ehkä käyneet sytyttämässä valot, mutta he eivät olleet, eikä itsellänikään ollut minkäänlaista muistikuvaa öisestä vessareissusta tai vastaavasta. Huoneeni näytti muuten täysin samalta kuin illallakin, valoja lukuunottamatta. Olen aivan varma, että nukkumaan mennessäni sammutin valot. En edes lukenut tai mitään.

Kaikenlaista sitä sattuu... Kokeillessamme kavereiden kanssa Bloody Marya (sano pimeässä peilin edessä 13 kertaa Bloody Mary, niin peilissä pitäisi näkyä verinen nainen tai ainakin jotain poikkeavaa) tapahtui myös jotain outoa: Vaikka kaikki meistä seisoivat hieman alle metrin päässä peilistä, eikä kukaan koskenut peiliin, se tärisi!

Seuraavaksi haluaisin yrittää spiritismiä... Olen kerran kokeillutkin, mutta täydessä valossa keskellä päivää, enkä silloin edes uskonut koko juttuun, joten ei ihme ettei toiminu.
tallennettu

"Like the story I heard, a lifetime ago, where a girl (and this is funny) took her life, but what she didn't know,  is how long it takes, for the water to rise, and the breath to stop fighting and the cold to close her eyes."
Iiris

Poissa

Viestejä: 78





« Vastaus #9 : 02.05.08 klo 18:28 »

Minäkin pelkään kaikenlaista, ja paljon onkin tapahtunut. Mutta jos tunnet että huoneessa on joku, niin hyvä keino on kuvitella, että aave osaa lukea ajatuksiasi. Sitten ajattelet jotain positiivistä aaveesta ja kunnioitat häntä. Sillä tavalla saat hänet rauhoittumaan.

Krhm... Kaikkea höpsöä minäkin ajattelen :''''''D
tallennettu
Doraemon

Poissa

Viestejä: 195



« Vastaus #10 : 01.06.08 klo 15:37 »

Pelkään kaikkea yliluonnollista, mutta silti haluan aina kuulla kaikkia juttuja joita sitten jälkeenpäin pelkään. Itse en ole mitään yliluonnollista kokenut, mutta yhdella luokkalaisellani oli joskus koulussa mukana semmoinen kirja jossa oli kaikkia tosi tapahtumia aaveisiin liittyen. Yksi aika pelottava oli mm. semmoinen joka kertoi jostain tytöstä jolle rupesi tapahtumaan kaikkea outoa; huonekalut lentelivät päin, tyttöön tuli jälkiä niin kuin häntä olisi lyöty, patja rupesi kesken unien heilumaan ja tyttö turposikin yhtenä yönä. No, sitten jossain vaiheessa tytön huoneen seinään oli ilmestynyt verellä kirjoitettu teksi: '(tytön nimi) you are mine to kill'. Hyi, pelottavaa! En muista miten tarina loppui, mutta ymmärtääkseni tyttö pääsi tästä 'pahasta hengestä' eroon jotenkin. :/

En ole oikein varma uskonko aaveisiin. Periaatteessa en, mutta jollain tasolla uskon... Spiritismia en ole ikinä kokeillut, enkä tule kokeilemaan. Liian pelottavaa. *puistatus*

Edit: Juu, nimi kuulostaa tutulta. Taisin sitten muistaa sen kirjoitusjutun hieman väärin...:/
« Viimeksi muokattu: 01.06.08 klo 18:22 kirjoittanut Doraemon » tallennettu
jousia
Pretty in pink
Moderaattori
*****
Paikalla

Viestejä: 346



« Vastaus #11 : 01.06.08 klo 17:29 »

Uskon yliluonnollisuuksiin ja paranormaaleihin asioihin tietyissä rajoissa. Uskon henkiin, haamuihin, ufoihin jne, mutta en mihinkään satuolentoihin. Kauhukirjallisuus ynnä muu tuollainen hömppä on aina jaksanut kiinnostaa ja pienenä kertoilimme toisillemme hyvinkin usein kummitusjuttuja.

Monet kaverini ja jopa pari sukulaista ovet väittäneet nähneensä aaveen, mutta koska olimme silloin lapsia, en jaksa uskoa että ne jutut olivat totuutta lähelläkään. Itse en ole kokenut mitään yliluonnollista ja se harmittaa suuresti. Ehkä vielä joskus. Hautausmaan vieressä kun kuitenkin asutaan... : 3

Spiritismiä tuli kokeiltua joskus ala-asteella ja olisi mukavaa kokeilla uudelleen hieman varttuneempana. Silloin pienenä mitään jännää ei tapahtunut, mutta kaikkia pelotti hurjasti. Olimme kuulleet kauhujuttuja kuinka ihmiset olivat seonneet pelattuaan peliä. (Ei kai mikään ihme jos alkaa vainoharhailemaan ja panikoimaan kaikesta... -_-") Spiritismissähän pitää olla mukana musta raamattu. En tiedä miksei ns. tavan raamattu käy.
tallennettu
Raphael

Poissa

Viestejä: 150


baby BLOOD


« Vastaus #12 : 01.06.08 klo 18:05 »

En muista miten tarina loppui, mutta ymmärtääkseni tyttö pääsi tästä 'pahasta hengestä' eroon jotenkin. :/
Luultavasti tuo oli Esther Coxin tarina. Esther joutui myöhemmin vankilaan kärsimään räyhähenkensä aiheuttamasta ilkivallasta, mutta vankeusaikana kummittelu loppui täysin.
Tietääkseni kuitenkaan teksti seinässä ei ollut kirjoitettu verellä vaan ikään kuin raavittu piikillä rappaukseen.

Väittäisin, että spiritismi on pelottavaa ja ahdistavaa, koska siitä tehdään sellaista. Kukaan kuolevainen tuskin voi sanoa mitä spiritismiin oikeasti tarvitsee ja mitä ei. Isoäitini, joka harrasti spiritismiä paljon nuoruudessaan (ja varmaan harrastaisi edelleen, jos seuraa olisi) oli vähintäänkin ihmeissään, kun joskus mainitsin hänelle jotain näitä laudan polttamisia, lasin rikkomisia ja kynttilöitä. Hän on kuulemma pelannut oikein toimivasti ilman kynttilöitä tai mustia raamattuja ja istunnon jälkeen taitellut laudan nätisti kokoon odottamaan seuraavaa kertaa. (Eikä hän näytä mitenkään riivatulta. Eikä hänen kodissaan ilmeisemminkään ole ollut ovea henkimaailmaan noin niinkuin käytetyn laudan kautta. Hänen kokemuksensakin ovat olleet mielestäni vain hyvin sympaattisia, eivätkä pelottavia.)

Itse olen hyvin kiinnostunut yliluonnollisista asioista, lähinnä siis erilaisista hengistä, en niinkään edes vaikka paholaisesta, mikäli sellainen on ja se jotain maan päällä tekee. Myöskään esimerkiksi ihmeparantamiset, telepatia tai ufot eivät mainittavasti kiinnosta. Jonkinlaiset näyt ehkä kiinnostavat, mikäli ne jollain lailla liittyvät henkimaailmaan tai vastaavaan - viime kesänä esimerkiksi juurikin tuo samainen isoäitini näki yhtäkkiä serkkuni kotonaan, mutta tämä oli kävellyt toiseen huoneeseen ja kadonnut. Isoäidin oli täytynyt uskoa, ettei serkku ollut ollut paikalla oikeasti, ja parin päivän päästä saimme kuulla serkkuni olleen mopo-onnettomuudessa juurikin samoihin aikoihin, kun isoäitini oli hänet nähnyt. :<

Olen tosin erittäin skeptinen. Saan harmaita hiuksia, kun joku löytää valokuvastaan harmaan läpikuultavan pallon (tai vastaavasti videolta liikkuvan sellaisen). :< Esimerkiksi yhdessä netin Winchesterin talon kuvagalleriassa taisi olla peräti yksi kuva, jossa ei esitelty pölyä, digitaalisia virheitä tai lentäviä ötököitä yliluonnollisena. (Sitä paitsi TAPS myöhemmin ikään kuin todisti, että Winchesterin talossa ei (enää) kummittele.)

TAPS, tosiaan. Ghost Hunters on ainoa televisio-ohjelma, jota olen pyrkinyt aktiivisesti (telkattomuudesta huolimatta) seuraamaan. Tykästyin ohjelmaan, kun huomasin tutkijoiden olevan oikeasti skeptisiä ja realistisia. Tutkituista kohteista suurin osa ei osoita aktiivisuutta TAPSin käydessä tutkimusreissulla. Näin uskoisin asian oikeastikin olevan. Toisaalta sitten taas ne harvat oikeasti aktiiviset kohteet ovat olleet usein sitäkin mielenkiintoisempia. (Ghost Huntersin loppuminen oli aika kova kolaus. D: Toivottavasti se jatkuu syksyllä...)

En ole kokenut itse mitään - tai en ainakaan usko niin. Olen kuullut selittämättömäksi jääneitä oven avauksia ja nähnyt outoja varjoja, mutta pystyn kuittaamaan ne virheellisillä havainnoilla tai jotain. Menettäisin varmaan vain järkeni, jos tulkitsisin jokaisen hieman oudon kokemuksen kummitteluksi. Minun pitäisi kokea jotain oikeasti käsittämätöntä ennen, kuin uskoisin kummittelun osuneen omalle kohdalleni.
tallennettu

"I don't suffer from insanity - I enjoy every minute of it!" — Quicksilver Sanity
shamp
loremaster

Poissa

Viestejä: 455



« Vastaus #13 : 01.06.08 klo 18:20 »

Yliluonnolliset asiat ovat kiehtoneet minua ihan pienestä asti, vaikka en nyt ihan tosissani niihin uskokaan. Ajatus siitä, että olisi olemassa jotain sellaista mitä ihmiset eivät voisi ymmärtää parhaalla tahdollakaan viehättää minua ja jos kasvuympäristöni olisi ollut hiukankin erilainen, olisin saattanut kanavoida nämä tunteet esimerkiksi uskontoon. Osa viehätyksestä johtuu varmaan siitä että pelkään yliluonnollisia asioita ja saan pelkäämisestä jotain kummia kiksejä. :D Oikeasti en mihinkään yliluonnolliseen usko, koska menisin varmaan järjiltäni jos joutuisin koko ajan tosissani pelkäämään jotain vampyreja ja pahoja velhoja.

Ensimmäinen kosketukseni moiseen touhuun oli ala-asteella kun koulukummini luki minulle ekaluokalla Noidan Käsikirjaa (vai mikä sen mustan pääkallokirjan oikea nimi nyt sitten olikaan). Sen takia aloin pelätä ihmissusia ihan hullun paljon ja olin vakuuttunut siitä että niitä asui sänkyni alla ja huoneeni varastokomerossa. Noh, päätin sitten etsiä ihmissusista tietoa että osaisin tapella niitä vastaan jos ne päättäisivät yöllä hyökätä. :D Samalla kiinnostuin myös vampyyreista ja kiinnostus niitä kohtaan on säilynyt tähän päivään asti.

Ala-asteen puolivälissä kiinnostuin noidista ja taikomisesta. Jokseenkin konservatiivinen äitini ei tästä ollut oikein innoissaan ja kielsi minulta kaikki vähänkään noituuteen liittyvät jutut, joka tietysti kasvatti innostustani vain entisestään koska tunnetusti lapsia viehättää kaikki kielletty, joten jatkoin noitakirjojen lukemista ja noitaleikkejäni salassa.

Nykyään kiinnostukseni näkyy lähinnä kauhukirjallisuuden lukemisessa ja siinä, että aina kavereiden suunnitellessa leffailtaa haluan ohjelmistoon vähintäänkin yhden kauhuelokuvan.
tallennettu

derp derp
Maitun

Poissa

Viestejä: 108


nevermind


« Vastaus #14 : 24.07.08 klo 14:33 »

Vanhahko topic, mutta liitympä silti keskusteluun.

Olen aina rakastanut kauhuelokuvia ja esimerkiksi Stephen Kingin novelleja ja romaaneja. Kaiken kuulemani perusteella uskon, että jotain yliluonnollista mahdollisesti on tässä maailmassa. Minulla ei ole koskaan tapahtunut mitään kummallista, ja olen siitä erittäin kiitollinen. Muiden ihmisten kokemusten kuuleminen on mielestäni kuitenkin jännittävää, ja esimerkiksi kuvien ja videoiden tutkiminen. Eräällä aiheeseen liittyvällä foorumilla eräs tyttö päätti kerran napata tällaisen hengen "kiinni itseteossa". Tyttö lähetti foorumiin videon, jonka oli kuvannut hyllylle jättämällä kamerallaan. Se oli suunnattu kohti nauhuria, joka myöhemmin äänitti koko homman.

Hän myös vannotti, ettei hänen kotonaan ollut sillä hetkellä ketään, ja uskon että häneen kannatti luottaa, niin paljon hän oli nähnyt vaivaa asian eteen. Videolla ei näkynyt mitään poikkeavaa, mutta vähän väliä kuulin jonkun huutavaan vaimeasti äitiään. Videon lopussa alkoi kuulua kummallisia naputtelevia ääniä, joka ilmeisesti viittasi siihen, että nauhuria yritettiin sulkea, mutta edelleen.. Mitään tai ketään ei näkynyt. Lopulta nauhuri simahti itsestään ja siihen sitten videokin loppui. Myöhemmin samainen tyttö lähetti kuvan jonka oli napannut huoneestaan. Alanurkassa oleva sinertävä savupallo olisi yhtä hyvin voinut olla vain jokin roska tai heijastus, mutta minusta ja monesta muusta se näytti jonkun kasvoilta.

Asiaan suhtauduttiin foorumeilla hitusen kevyesti, ja haamu jopa nimettiin (Little Blue One, jos oikein muistan). :D

Olen harrastunut spiritismiä vain kerran elämässäni. Se tapahtui entisen ystäväni Halloween-juhlissa, kun moni oli sitä mieltä, että sitä pitäisi ehdottomasti kokeilla ennen kuin kuolla kupsahtaa. Yritimme monta kertaa, mutta mitään ei tapahtunut. Sitten, todella myöhään yöllä, kun yrittämässä oli enään vain minä, juhlien emäntä ja toinen ystävämme, lasi alkoi viimein liikkua. Kukaan ei liikuttanut lasia, ja se todistui viimeistään silloin, kun tajusimme lasin ikään kuin pyörivän liikkuessaan. Me esitimme hengelle kysymyksiä, ja lopuksi... henki itse esitti meille kysymyksiä. Se oli tajuttoman pelottavaa. Sillä hetkellä olin riidoissa lapsuudenystäväni kanssa, joka sattui myös olemaan poikaystäväni. Asiasta ei tiennyt kukaan, paitsi tämä mysteerinen henki, joka kysyikin: "Miten rakkaussuhteesi laita on?"

Joten.. Uskokaa tai älkää, mutta minä olen kyllä aika varma, että jotain kummallista tässä maailmassa on, jota me pulliaiset emme tiedä. :D
tallennettu

check out these abs, baby~!
CandycottoN

Poissa

Viestejä: 439


♥♥♥♥♥♥


« Vastaus #15 : 27.07.08 klo 11:42 »

Uskon kovasti yliluonnollisiin asioihin, ja käynkin aika usein katsomassa webbikameroita oklaholman hylätystä mielisairaalasta.

Itse olen myös spiritismiä kokeillut. Kokeilin kerran koulun vessassa(tosi pelottava ja aavemainen paikka=D) bloody Marya. Yksin en uskaltanut joten pyysin kaveriani mukaan. Sammutimme vessasta valot ja sanoimme kolme kertaa bloody Mary. Ensin ei tapahtunut mitään, silmät vain tekivät temppujaan ja totuttelivat täysin pimeään huoneeseen. Sitten peiliin alkoi ilmestymään kavot. Kasvot olivat kuin "huuto"-maalauksest. Silmät ja suu olivat vain reikiä valkoisissa kasvoissa. Luulin vain nähneeni harhoja, mutta säikähdyksissäni pistin kuitenkin valot huoneeseen. Kaverini oli nähnyt saman. Näimme Bloody Maryn.

Sitten kokeilimme spiritismiä laudalla. Emme koskeneet lasiin, vaan laitoimme kädet lasin yläpuolelle, ja kysyimme, onko kukaan kanssamme. Lasi alkoi liikkumaan. Mutta se liikkui niin hitaasti, muutaman millin puolessa tunnissa. Emme jaksaneet odottaa, ja vastoin kaikkia spiritismin ohjeita lopetimme istunnon kesken kaiken. Sitten käteeni ilmestyi sormen jäljet, eli pienet punaiset painaumat, aivan kuin joku olisi tarrannut käteeni. Yksi kavereistani näki vaalean hahmon liikkuvan huoneen läpi. Sen koommin en ole spiritismiä kokeillut, vaikkei tuon vakavampaa käynyt.

tallennettu

❤(。♥‿♥。) ❤
Emilie

Poissa

Viestejä: 313


Semmoinen otus


« Vastaus #16 : 27.07.08 klo 12:15 »

äitini pikkuserkun äidin omistavassa vanhassa, TODELLA vanhassa talossa (ei käytetä asuintalona, mutta nykyään ehkä pidetään juhlapaikkana,) kummitteli. Keittiökaapin ovet paukkuvat, yläkerrasta kuuluu lasten ääniä ja askelia ja nje..
Talossa asuneita ihmisiä on kuollut ja kaksi lastakin on hukkunut. Syksyllä aletaan telkkarissa näyttämän subilla ohjelmaa nimeltä piiri, jossa näytetään näitä kummitustaloja meedio mukana. No se kuvausryhmä tuli sitten kuvaamaan sitä taloa. Ja se meedio osasi sanoa asioita, jotka ovat todella tapahtuneet, tietämästä niitä etukäteen! Että siellä talossa oikeasti kummitteli. Enään siellä ei pitäisi kummitella, koska talo on papin siunaama. Että jos kummitustalossa asumineen alkaa ärsyttämään, pyytäkää pappi siunaamaan talo, niin kummittelun pitäisi lakata.
Itse tunnun jotenkin aistivan, jos joku paikka on yliluonnollinen, varsinkin pahalla tavalla. Silloin minua alkaa ahdistaa ja tulee halu päästä pois. Omassa kodissani en ole tätä aistinut,  onneksi. XD
tallennettu
Kyocho

Poissa

Viestejä: 33


Vaitelias kurololi


« Vastaus #17 : 28.07.08 klo 10:01 »

Jamielle ei ole ainoa, josta tuntuu, että tuijotetaan kun olet koneella...

Mutta asiaan: En erityisemmin usko yliluonnolliseen. Minulla on ollut muutaman kerran deja-vu kokemuksia ja ystäväni arvuuttelevat joskus minulta mitä he ajattelevat. Osun melkein aina oikeaan.

Olin pienempänä hyvinkin kiinnostunut yliluonnollisista asioista, mutta kiinnostukseni on nyt hiipunut, sillä koskaan ei ole mitään tapahtunut. Spiritismiin en aio koskaan koskea, sillä en halua tulla enää tämän hullummaksi.

hyrr, tätä topiccia lukiessa alkoi pelottaa ja ahdistaa...
tallennettu

This world you hate so much is beautiful to me.
Heetteri
Pieni muinainen
Moderaattori
*****
Poissa

Viestejä: 630


♥ The Childlike Empress ♥


« Vastaus #18 : 28.07.08 klo 10:41 »

Minulla on ollut muutaman kerran deja-vu kokemuksia ja ystäväni arvuuttelevat joskus minulta mitä he ajattelevat.

Mutta noissa ei ole mitään yliluonnollista, vaan molemmat ovat varsin helposti selitettävissä, etenkin dejavu - sehän on yleisesti tunnustettu sähköhäiriö aivoissa tai jotakin sen tapaista, nyt en jaksa käydä tarkistamassa wikipediasta. Ja tuollainen telepaattinen yhteys on myös hyvin normaalia sellaisten ihmisten välillä joilla joko on samanlainen ajatuksenjuoksu tai jotka muutoin ovat paljon keskenään tekemisissä. :)
tallennettu

HeippaKissa

Poissa

Viestejä: 160


But it's... pink!


« Vastaus #19 : 28.07.08 klo 11:09 »

Että jos kummitustalossa asumineen alkaa ärsyttämään, pyytäkää pappi siunaamaan talo, niin kummittelun pitäisi lakata.

Mutta entäs jos se ei ole kristitty kummitus? ;) (Tämän voi ottaa joko vitsinä tai niin halutessaan miettiä asiaa ihan tosissaan.)
tallennettu

Elämä on liian lyhyt pitää tavallisia vaatteita. (Nina, 7 vuotta)
Sivuja: [1] 2 3
Tulostusversio
Enfant Terrible  |  Foorumi  |  Teehuone  |  Leikkikehä  |  Aihe: Yliluonnolliset asiat
Siirry: