Ja kun tästä ruoasta nyt alettiin puhumaan, niin mainittakoon että parantamisen varaa tämän suhteen olisi monessakin asiassa. Ensimmäisenä nostaisin esille erittäin yleisen ruoan pakkausmateriaalin, muovin. Tuolla valtameressä kelluu lukuisia jätelauttoja, jotka koostuvat pääosin muovista ja ainakin joidenkin tietolähteiden mukaan Tyynellä merellä sijaitseva lautta on kooltaan (jo) kaksi kertaa Yhdysvaltoja suurempi. Jo pelkästään miljoonia lintuja kuolee vuosittain meressä olevan muovin ansiosta, puhumattakaan sitten valaista, delfiineistä, kilpikonnista... Mielestäni ruoan pakkaamisessa pitäisi alkaa suosia biohajoavia materiaaleja, sillä muovi kemiallisena aineena ei hajoa luonnossa itsekseen.


Mutta järkevintähän olisi (kuten CandycottoN sanoikin jo) tosiaan, että sitä ruokaa ei ainakaan tahallaan ostettaisi ja tehtäisi niin älyttömiä määriä, että jo ostaessa tiedetään sitä loppujen lopuksi jäävän yli ja turhaan päätyvän roskiin. Nykyaikana isot pakkauskoot houkuttelevat toki ostamaan suurempia määriä ja usein ehkä vain siksi, että ylijäänyt ruoka voidaan heittää roskiin. Onko tässä sitten mitään järkeä? Pienemmät pakkauskoot, punnitse ja osta-systeemi ja irrallaan myytävät tuotteet voisivat olla edes pienenä helpottavana ratkaisuna. Tietenkin tästä taas päästään siihen, että yksittäispakatut tuotteet tuottavat taas lisää muovia valtameriin... (Ja juuri siksi muovin käyttöä tulisikin välttää... paperipussit kunniaan!)

Ja eihän sitä ylimääräistä ruokaa tosiaan voi toiseen maahankaan kuskata, mutta ainakin kun ruoan kulutusta saataisiin vähemmäksi, niin ruoan prosessoinnissa syntyneet kulutukset vähenisivät. Koska osa ruoasta tuodaan toiselta puolelta maapalloa, käytännössä tänne lennätetään ruokaa tuhansia kilometrejä vain siksi, jotta se lopulta saattaa päätyä roskakoriin. Ja viljelyssä käytetään myös vettä tuhansia litroja, eläimet tuottavat suuren määrän metaania ja tähän voisi luetella äärettömän listan ruoan tuotannosta aiheutuvia ympäristöhaittoja.. Joten jos ruoan haaskaaminen lopetettaisiin, ympäristölle koituisi vähemmän rasitusta ja samalla se jätteiden määrä (ruokien pakkaus, edelleen) vähentyisi.

Ympäristöstä ja sen tilasta puhuttaessa pitäisi muistaa, että ihminen ja luonto elävät suorassa vuorovaikutussuhteessa keskenään. Nyky-yhteiskunnan suurimpia virheitä on olettaa, että ihminen on kykenevä kontrolloimaan luontoa ja sen ilmiöitä. Kehitysuskon sokaisemat länsimaalaiset eivät aina tunnu muistavan, että kaikkea emme voi tekniikalla ohjailla. Viimeksi Pakistanin tuhoisat tulvat voivat osoittaa sen, että elämme edelleen luonnon ehdoilla. Samaan aikaan kuin me omilla valinnoillamme vaikutamme ympäristön tilaan, vaikuttaa myös luonto siihen, minkälaiseksi yhteiskuntamme kehittyy. Kaikille lienee selvää, että tähän malliin jatkuva kehitys ei voi jatkua kovin kauaa ilman ihmiskunnalle kenties tuhoisiakin seurauksia - rajansa kun on myös ihmisten sopeutumiskyvyllä.
Surullisinta on kuitenkin mielestäni se, että ihmisten silmissä luonnolla itsellään ei juuri ole merkitystä: toimiin ryhdytään vasta sitten, kun seuraukset uhkaisivat suoraan ihmiskuntaa. Lajien sukupuuttoon kuoleminen tai sademetsien kaataminen eivät juurikaan aiheuta päänvaivaa mattimeikäläiselle, leudontuvat talvet ja energiaverojen korotus kylläkin.

Lisäksi pakko sanoa mielipiteeni maahanmuuttokysymykseen, kun aihe on nyt viime aikoina pyörinyt niin tiheästi otsikoissa ja helsinkiläisten kahviloiden nurkkapöydissä.
Totuus on se, että tulevaisuuden eläkepommi on Suomelle hyvinkin suuri haaste, johon liittyy paljon ongelmia. Mahdollista on, että kaikkien eläkkeelle jäävien tilalle ei suinkaan palkata vastaavaa määrää uutta, nuorempaa työvoimaa toiminnan tehostuessa ja tekniikan kehittyessä. Työvoimapula häämöttää silti tulevaisuudessa todennäköisenä, mutta ongelmana lienee luultavasti se, etteivät koulutettu työvoima ja ne alat, joilla puutetta työvoimasta on, kohtaa toisiaan. Viime vuosikymmeninä Suomessa on korostettu akateemisen koulutuksen tärkeyttä ja maistereita valmistuu joka vuosi enemmän, vaikka tosiasiassa töitä on tarjolla eniten aloilla, joihin vaaditaan vain toisen asteen koulutus. Nämä ammatit lankeavat yleensä maahanmuuttajille, joista osa ei hyvinkään korkeasta koulutuksesta huolimatta saa taitojaan vastaavaa työtä.
Naurettavaa on se, että monet suomalaiset valittavat maahanmuuttajien olevan "laiskoja" ja haluttomia tekemään töitä uudessa kotimaassaan, mutta toisaalta suomalaiset osoittavat hatkuvasti haluttomuutta palkata ulkomaalaisia työntekijöitä. Moni maahanmuuttaja olisi halukas tarjoamaan oman panoksensa ja maksaa veronsa, mutta turhautuu, kun töitä ei olekaan saatavilla. Meillä olisi kyllä "varaa" maahanmuuttajiin, jos vaan tarjoaisimme heille mahdollisuuden toimia aktiivisena osana yhteiskuntaa.

Uskon, että Hitler olisi yrittänyt Neuvostoliiton valloittamista, vaikka olisikin perehtynyt Napoleonin sekä monien muiden epäonnistuneisiin valloitusyrityksiin. Tai ymmärtänyt, että kahden rintaman sota johtaa väistämättä tappioon, kuten Saksalle kävi ensimmäisessä maailmansodassa.
Hitleristä puhuttaessa on kuitenkin unohdettava rationaalinen ajattelu ja muistettava, että kyseessä oli omasta lähes jumalallisesta erinomaisuudestaan vakuuttunut suuruudenhullu, jonka egoa siihenastiset onnistumiset vain pönkittivät. Hitlerille Neuvostoliitto oli "juutalaisten ja bolshevikkien maa" (ken tietää, miksi hän näin ajatteli, Neuvosto-Venäjällä tuskin oli juutalaisia sen enempää kuin Saksassakaan), joka tuli nujertaa hinnalla millä hyvänsä. Hän ei voinut sietää ajatusta sosialistisesta suurvallasta Saksan kainalossa.
Toisaalta myös suomalaisten menestys talvisodassa sai Hitlerin aliarvioimaan Neuvostoliiton todelliset voimavarat: pärjäsihän pieni Suomi kokoonsa nähden varsin hyvin taistelussa valtavaa itänaapuriaan vastaan.

Joo niin siis, piti vain sanoa, että historia on aina ollut ala-asteelta lähtien lempiaineitani koulussa :D En voi sanoa paneutuneeni siihen juurikaan koulukirjoja enempää tähän mennessä, mutta kiinnostukseni on loputon ja lukisin mielelläni enemmänkin - tähän asti aikaa siihen ei juuri ole ollut. Suurin osa ihmisistä tuntuu olevan kiinnostunut juuri toisesta maailmansodasta (joka kieltämättä oli ihan mielenkiintoista aikaa historiassa), mutta itse olen aina tykännyt keskiajasta. Aikakautena se on mielestäni aliarvostettu ja  tietojen vähäisyys ainoastaan lisää keskiajan viehätysvoimaa (heh, kuulostaa kornilta mutta...)! Kulttuuri- ja taidehistoria ovat myös sydäntä lähellä ja jos olisin rikas englantilainen aristokraatti, suuntaisin ehdottomasti opiskelemaan taidehistoriaa tai perehtyisin keskiaikaan ihan toden teolla.

Noh, se liittyy ekologisuuteen se ruoan haaskaaminen. Ja se säästää rahaakin. Kouluissakin ruokaa lapetaan lautaset täyteen, ja loppujen lopuksi se vain levitetään lutaselle ja heitetään roskiin. Sehän on haaskausta. Kotona voisi opetella laittamaan niin täsmäannoksen ruokaa, että sen sitten jaksaa syödä eikä heitä roskiin. Jos aina heittää roskiin loput ruuat joita ei jaksa syödä, joutuu sitten seuraavana päivänä ostamaan lisää ruokaa, joka kuluttaa luontoa. Myös jos ruvetaan pilkkua viilaamaan, niin jos sitä ruokaa heittää roskiin, niin kun se ruoka rupeaa hajoamaan niin se lämmittää ilmastoa :D Mutta jos tälle linjalle ruvetaan niin sitten kaikki saastuttaa eikä saisi tehdä mitään koska se olisi epäekologista ja ilmastoa saastuttavaa...

En tiedä olenko nyt jotenkin tunteeton ja tyhmä ihminen, mutta ehkä ei kuitenkaan pitäisi keskittyä siihen, että me huuhtelemme jätöksemme hanavedellä ja heitämme ruokaa pois, vaan mieluummin siihen, miten voitaisiin parantaa tilannetta maissa, joissa tällaiseen ei ole varaa. Sillä onko oikeasti niin väärin heittää ruokaa pois, jos sitä ei kuitenkaan kukaan jaksa syödä? Ei sitä voi kuskata toiseen maahankaan, sillä se menisi pilalle. Ja jätösten huuhteleminen hanavedellä, no en tiedä kyllä paljoa tästä asiasta, mutta eikö se ole hygieniasyistä ihan hyvä juttu? Mutta minusta on myös valitettava tosiasia, että on vaikeaa auttaa maita, joissa ihmiset elävät puutteessa. Sillä on monta kertaa todettu, että jos sinne viedään esim. rahaa, niin se katoaa johonkin aivan muuhun kuin mihin pitäisi. Paikan päällä on pakko olla joku valvomassa. Kun siellä sattuu olemaan myös sitä rikasta kansaa, joka osaa viedä kaiken köyhemmiltä. Ehkä meidän pitäisi saada rikkaiden ihmisten päät kääntymään ja ymmärtämään, että hekin voisivat vähän auttaa? Enkä tarkoita auttamisella, että tehdään näistä köyhistä ihmisistä hyvää työvoimaa, joka työskentelee 24/7 minimaalisen pienellä palkalla.


Suomi on vielä niin nuori maa ja itsenäistymisen jälkeen on juurtunut ajatus, että ihmistenkin on oltava itsenäisiä, on luotu yksilökulttuuri, jossa kaikki kansa osaa ajatella lähinnä itseään. No, ehkä nyt vähän kärjistin asiaa, mutta kuitenkin. Monessa muussa maassa osataan ajetella yhteistä hyvää. Suomessa yhteinen hyvä hajotetaan ja sotketaan (esim. puistonpenkit, bussit jne.). Toisin sanoen Suomi ei osaa ajatella asioita tarpeeksi muiden ihmisten kannalta. Muualta tulevat mummot heivataan takaisin toiseen maahan, vaikka koko perhe olisi Suomessa. Maahanmuuttajia ei haluta tänne ja täällä jo asuavia maahanmuuttajia kohdellaan pääasiassa huonosti tai liian hyvin. Kultainen keskitie tuntuu olevan mahdoton löytää ja tasa-arvoinen kohtelu on toiveajattelua tällä hetkellä. Tämä maa ei ole kypsä siihen.

Ihmisillä on paha tapa tuhlata rahaa kaikkeen tyhjänpäiväiseen. Milloin Suomessa on oikeasti keskitytty ihmisten auttamiseen? Edes Suomen kansan auttamiseen? Kannustetaan kyllä, että pitää alkaa yrittäjäksi ja pitää olla lapsia jne. Mutta milloin meillä on muuten kuin sanallisesti kannustettu tällaiseen? Yritysten perustaminen on kallista, eikä valtio kyllä oikeasti tue sitä juuri mitenkään. Lapsilisät ovat mitättömät, äitiysloma on parhaillaan mahdoton pitää, kun normaalipalkkakin on huono, yhä useammat lapset pitää laittaa päiväkotiin viimeistään vuoden ikäisenä, kun äitiysloma loppuu. Kuitenkin ykkösluokkalaisia ei enää edes oteta hoitoon, kyllähän seitsemän vuotias pärjää yksin kotona? Perhe-elämään ei kannusteta muutenkaan, töitä pitää tehdä hullun lailla, perhe jää kakkoseksi. Valtio ei keskity oleelliseen, vaan huolehtii esim. siitä, että ihmiset juovat liikaa. Kallistetaan viinaveroja! Mitä saadaan? Vihaisia ihmisiä ja valtiolle lisää VEROTULOJA tuhlattavaksi. Kaikesta menee enemmän ja enemmän rahaa valtiolle ja sitten valtio ei edes käytä sitä rahaa kovin järkevästi. Ehkä kannattaisi miettiä, mikä on suurin syy viinan suurkulutukselle? Se, että ihmiset voivat huonosti. Yritettäisiinkö ennemmin tehdä sille asialle jotain? (Enkä sitten tarkoittanut, että aina kun joku juo vähänkään alkoholia, kyseinen ihminen voi varmasti henkisesti huonosti.) Mutta, miten meillä olisi varaa ottaa maahanmuuttajia Suomeen asumaan, kun ei meillä osata kunnolla edes huolehtia nykyisestä kansasta? Kyllä verotetaan, mutta mihinkä ne verorahat käytetään? Toisin sanoen Suomen valtio ei osaa käsitellä rahaa järkevästi. Miksei sitä rahaa, laiteta sinne missä sitä tarvitaan?

Jokaisessa maassa ongelmansa, myös meidän maassamme. Minusta vaan tuntuu, että suurin osa ongelmista juontaa juurensa rahasta, ihmiset ovat ahneita ja välinpitämättömiä. Perhe-arvoilla ei ole enää merkitystä. Ihmiset ovat kiireisiä ja stressaantuneita. Työ ja koulutus ovat maailman tärkein asia. En kiellä niiden tärkeyttä, mutta oma mielipiteeni on, että ihmisen hyvinvoinnin kannalta perhe ja muu yhteisö ovat maailman tärkein asia.

Indeed, Oulun seudullakin aletaan kohta huljuttaa pohjavettä vessanpöntöissä ja pesukoneissa, ollaanpas sitä nyt herroja.
Olen taas ristiriidassa aiemmin sanomani kanssa. Heitämme Suomessa niin paljon ruokaa pois, että sillä voisi ruokkia kokonaisia kansoja...  Onhan se nyt selvää, että köyhemmillä alueilla ruuasta on selvästi puutetta ja monet tekevät sen eteen mitä tahansa. Tästä esimerkkinä muun muassa Slummien miljonääri-elokuva, jossa Intian slummeissa kasvaneet päähenkilöt tekevät mitä tahansa, vaarallisia töitä, varastavat, liittyvät mafiaan, elättääkseen itsensä. Koulussammekin oli itse asiassa teemaan sopiva kampanjajuliste:
Oletko rahaton? Oletko valmis työskentelemään tuntitolkulla vaarallisten koneiden ja kemikaalien keskellä? Tämä työ on juuri sopiva sinulle. Työaika 14h/päivä, palkka 25€/kk.
//Kirjoitettu muistista, ei suora lainaus.

Mielenkiintoinen aihe, joten vastaanpa minäkin.

Itse en usko tuohon rakkautta ensisilmäyksellä juttuun. Voisin ehkä sanoa noin uudesta lolitamekosta, mutta tuskin sentään toisesta ihmisestä. Vaikka kyllä minusta voi rakastaa, vaikkei ihmistä tuntisikaan, mutta se ei ole minusta ihan samantasoista syvää rakkautta, kuin rakkaus ihmistä kohtaan, jonka tuntee läpikotaisin.

Seksuaalisella suuntautumisella ei ole mitään tekemistä rakkauden aitouden kanssa. Ihminen rakastaa, ketä rakastaa ja rakastaa, miten rakastaa ja sillä hyvä.

Mitä on tuo paljon puhuttu oikea rakkaus? Sitä, että joku on todella tärkeä? Sitä, että toivoo toiselle kaikkea hyvää? Lähes mahdoton kysymys minusta. Rakkaus on todella monitasoinen asia, vähän kuin avaruus, mahdotonta kaavoittaa ja ymmärtää täysin.   

Kyllä, minusta on väärin rakastaa omaa sukulaistaan tai omaa perheen jäsentään SILLÄ tavalla. Koska esimerkiksi lasten hankkiminen voisi olla aika riskialtista tällaisessa suhteessa. Sitäpaitsi perheen ja sukulaisten pitäisi olla tärkein tukiverkosto ihmiselle. Vanhempien tulisi olla ensisijaisesti vanhempia lapselleen, samoin sisarusten sisaruksia. Ei kavereita, ei seurustelukumppaneita, vaan perhe, joka välittää tästä ihmisestä ilman fyysistä puolta. Pyyteetöntä rakkautta.

Lapsi voi rakastaa, mutta ei ole vielä valmis sitoutumaan toiseen ihmiseen. Tarkkaa ikää sille milloin voi sitoutua toiseen (siis elää parisuhteessa), ei minusta yksinkertaisesti ole. Sillä ihmisten kehitys on yksilöllistä. On vaikea kysymys, tunteeko esim. sylivauva kovin syvää rakkautta, sillä lapsi tuntee sen ikäisenä lähinnä riippuvuutta vanhemmistaan, koska lapsi ei selviä ilman vanhempiaan. Kuten mainittua, sana rakkaus on niin moniselitteinen, että sitä tuskin kukaan täysin ymmärtää. Joka tapauksessa, ehkä lapsi alkaa oikeasti käsittää jotain rakkaudesta, siinä vaiheessa kun hän tiedostaa, että muut ihmiset voivat nähdä asiat eri tavoin kuin hän? Mutta luulen, että lapsi osaa kuitenkin rakastaa jo jollain tasolla silloinki kun hän oppii ymmärtämään, että äiti ja hän ovat eri olento. Mutta toisaalta, voisiko sylivauvan syvää riippuvuuden tunnetta vanhempiinsa kutsua eräänlaiseksi rakkaudeksi? Haluaisin kuitenkin uskoa, että jo vastasyntynyt vauvakin osaa rakastaa.

Ei ole olemassa ihmistä joka ei ansaitse rakkautta, on olemassa vain ihmisiä, jotka eivät ole saaneet koskaan sitä jokaisen tarvitsemaa ja ansaitsemaa rakkautta. Lapsi ei opi rakastamaan, jos hänelle ei henkilökohtaisesti opeteta mitä on rakkaus. Tällä tarkoitan siis, että vanhempien on osoitettava lapselle, että he rakastavat häntä, sillä yksi asia jonka jokainen ihminen omaa syntyessään, on rakkauden arvon tunteminen, ei ymmärryksen tasolla, mutta rakkaus on kuitenkin asia jota jokainen tarvii kasvaakseen ihmiseksi, joka ei ole pahasti traumatisoitunut. Rakkaus on ihmisen yksi tärkeimmistä perustarpeista.

Pakko sanoa, että aito rakkaus ei minusta ammu ylitse. Mutta onko aitoa rakkautta kun pussaillaan ja halaillaan sitä uutta kultaa hissiportaissa ja ollaan niin rakastuneita? Jos ollaan tosissaan yhdessä, niin tarviiko se esittää näin koko kansan edessä? Tähän liittyen, myös omista intiimeistä parisuhdeasioista keskusteleminen on minusta hiukan loukkaavaa toista osapuolta kohtaan. Mustasukkaisuus kuuluu minusta myös tähän. Rakkauteen kuuluu ehdottomana osana luottamus. Jos toiseen ei voi luottaa, kuinka voi rakastaa? Pyydän syvästi anteeksi jos loukkasin jotakuta, mutta tuo hissiporras juttu saa minut hyvin hämmentyneeksi, sillä kyllä rakkauteen kuuluu myös toisen huomioonottaminen ja kunnioitus, sekä tietty yksityisyys. Myös ympärillä olijoiden kunnioitus. Ei se kulta ole julkista omaisuutta, joten jätettäköön tällainen käytös kotiin. Ja mustasukkaisuudesta vielä: Ymmärrän kyllä, että voi olla vaikeaa luottaa ja luottamuksen löytymiseen menee aina aikaa. Varsinkin alussa on varmasti vaikeampi luottaa, kun ei tunne toista. Mutta jos on oltu jo monta monituista vuotta yhdessä, eikä vieläkään voi luottaa, niin minusta silloin kannattaisi ainakin miettiä hiukan, onko jokin pielessä. Tosin kyllä minusta pieni mustasukkaisuus kohtaus silloin tällöin on ihan hyväksyttävää. Pientä mustasukkaisuus on minusta niin kauan kun se ei rajoita normaali elämää.

Se ihminen, joka ei osaa tai edes halua yrittää hoitaa lastansa parhaansa mukaan, ei lasta ansaitse, sillä jokainen lapsi ansaitsee hyvät vanhemmat, tai ainakin yhden hyvän vanhemman. Yksinhuoltajuus on minusta hyväksyttävää. Iällä ei ole tekemistä kypsyyden kanssa, mutta ehkä en kuitenkaan kannata lasten tekemistä kovin vanhana, sillä se on sekä synnyttävän äidin, että lapsen terveyden kannalta riskialtista. Siksi lasten saamiseksi sopiva ikä on minusta alle 36-vuotias (tässä puhun kuitenkin siis nimenomaan synnyttävästä äidistä), alaikäraja on liian vaikea määritellä, sillä ihmiset kasvavat ja kypsyvät eri tahtiin. Haluan kuitenkin painottaa, että en tuomitse ketään, joka tekee lapsensa yli 36-vuotiaana. Tuomitsen sen, joka ei edes yritä kantaa vastuuta lapsistaan. Kuitenkin on aika julmaa tehdä tarkoituksella lapsia, jos tietää olevansa lähes ikäloppu, sillä kyllä lapsi tarvitsee elävät vanhemmat.

Eiköhän tämä paasaus jo riittäne... :D

♥ Meille tuli pieni koiravauva eilen
♥ Huomenna perjantai
♥ Syksy
♥ Helmikuussa 18 vee!

- Kelan kanssa liikaa värkkäämistä
- Pitäisi säästää
- Huomenna musiikkia koulussa
- Pitäisi siivota
- Kello on jo liian paljon

Indeed! :D Varsinkin minun historiakiinnostukseni nojautuu pitkälti siihen erittäin palkitsevaan seikkaan miten historiaa tutkiessa sen toistuvuus korostuu ja haluaisin joskus oikeasti pystyä ennakoimaan tapahtumia sen nojalla. Miten tämä liittyy aiheeseen on munmuassa se että en oikeasti tajua miten esimerkiksi Hitler ei lukenut historiaansa ja ottanut oppia Napoleonilta tästä seikasta. Venäjä on kylmä paikka ja paikoittain täynnä metsää ilman teitä, ja vaikka Maginot-linnoituksien ja Belgian välinen kuusiryteikkö ylitettiinkin Wermachtin toimesta erittäin kepeästi, monta sataa kilometriä metsikköä alkaa varsinkin pakkasella jo iskeä uusienkin panssarivaunujen toimintakykyyn.

Meillä täällä Suomessa kansa vähenee ja etelän maissa kansa lisääntyy sitäkin suurempaa tahtia. Täällä pohjoisessa kyllä olisi tilaa ihmisille, ellei nyt sitten maahanmuuttajien määrää rajoitettaisi rajusti. Ainakin rahan puute estää meitä ottamasta lisää maahanmuuttajia tänne, missä oikeasti olisi tilaa muillekin. Ulkomaalaisten muuttaminen Suomeen tuntuu muutenkin olevan monille suomalaisille aika kova pala purtavaksi ja vieläkään ei olla päästy näkemään tasa-arvoista Suomea, jossa muualta tulleet olisivat samassa asemassa kanssamme. Niin, raha se taas määrää mitä tehdään, sillä eihän meillä ole varaa!

Ja ihminen tuntuu nyt muutenkin kaivavan kuoppaa itselleen, enemmän tai vähemmän. WWF:n mukaan ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kestokyvyn 25 prosentilla ja se ei kuullosta kovinkaan lupaavalta. Entä jatkossa? Rahan tarpeessa perustetaan lisää teollisuutta ja ihmismassat kasvavat, jolloin ekologinen jalanjälki vain kasvaa kasvamistaan. Ja yllätys yllätys - Suomi on muuten on melko kärjessä kun mitataan ekologista jalanjälkeä. Eihän maapallo vain voi kestää tällä menolla?

Ja vesi. Jos ja kun me ihmiset likaamme ja kulutamme puhtaat juomavedet, miten tulee käymään? Huuhtelemme jätöksemme hanavedellä kun samaan aikaan toisissa maissa ihmiset eivät edes saa puhdasta vettä.. No, eihän meillä hätää ole kun pohjavesivarastotkin ovat maailman suurimpia, mutta tilanne voi muuttua. Moraalisesti on ainakin väärin heittää täällä puhdasta vettä ja luonnonvaroja menemään kun toisaalla asiat ovat niin huonosti. Itsellänikin kieltämättä tulee moraalinen morkkis kun heittää ruokaa menemään, tiedostaen että samaan aikaan ihmiset jossain kuolevat aliravitsemukseen.